By 
Pitkästä aikaa sää alkaa maisemallisesti suosimaan kuvausta, jos ei ole erityisemmin mieltynyt harmaaseen, sumuiseen ja ankeaan loskasäähän. Viikon pakkasjakso on kuurannut maisemia hohtavan valkoiseksi ja jäätänyt järviä sekä koskia. Niiden kimppuun pääsen toivottavasti huomenna, ainakin suunnitelmissa olisi.
Tämän illan laiskuuden huippu näkyy ylläolevassa kuvassa. Tai oikeammin kuva on koostettu kahdesta ruudusta. Hetken aikaa nouseva kuu oli kauniin, ohuen pilviverhon lomassa ja sen verran matalalla, että läheisen männyt latva osui nätisti kohdille myös. Muutoin ruutu on alkuperäinen, mutta ylivalottuneen kuun paikalle on vaihdettu toisesta samaan aikaan valotetusta ruudusta puhkipalamaton kuu. Pikkukuut ovat heijastuksia ikkunalasista ja kuuluvat alkuperäiseen pohjakuvaan. Molemmat kuvat ovat vielä käsivaralta kuvattu. Kuten sanoin, laiskuus ja kylmänkammo pääsivät yllättämään tänä iltana, eikä tehnyt mieli astua edes ovesta ulos. Joskus laiskuus ruokkii luovuutta. Huomenna lupaan uhmata pakkassäätä pidemmän kaavan kautta!
