By 
Jälleen kerran vuodenkierto toistaa itseään. Hupsista. Kevät teki tehtävänsä ja kamerakaluston päivitys realisoitui rungon muodossa jo hieman odotettua aikaisemmin.
Kuten jo aikaisemmin kirjoittelin, niin olen 6D:n kanssa huomannut kaipaavani monesti R7:sta tuttuja ominaisuuksia. Niinpä pallottelin hetken R5- ja R6-runkojen välillä ja lopulta R6:n itselle järkevämpi kennokoko, parempi ISO-herkkyys, uudemmat ominaisuudet sekä hinta kallistivat vaakakupin sen suuntaan.
Alkuviikosta kamera oli hyppysissä. Ensimmäiset tuntumat? Istuu käteen R7:n jälkeen varsin luontevasti. Uusi On/Off-painikkeen muotoilu alkuun hieman opettelutti, mutta äkkiä on tottunut. Myös painikkeessa oleva uusi asetusrengas on tullut jo tutuksi valikoissa seikkaillessa. Huomattavasti 6D-runkoa kevyempi, kuten olettaa saattaa, mutta silti jämäkkä. R7:aan verrattuna ehkä aavistuksen isompi, mutta ei merkittävää eroa.
Kuvausnopeutta olen testaillut erityisesti RAW-sarjakuvatoiminnolla, jossa kamera ottaa puskuriin muistiin kuvaa jo noin 0.5s ajalta ennen sulkimen painamista pohjaan ja alkuvaiheessa osumatarkkuus on ollut kohtuullinen. Parantunee kuvaajan tullessa paremmin tutuksi rungon ja toiminnon kanssa. Joka tapauksessa tämä toiminto antaa huimia mahdollisuuksia nopeiden tilanteiden tallentamiseen. Sama toiminto on myös R7:ssa, mutta siinä se on jäänyt vähemmälle käytölle, kun en ennen tätä ole ennättänyt asiaan juurikaan perehtyä.
Pientä pikselöitymistä R6:lla huomasin yhdessä ensimmäisistä testikuvista. Urpiaisen siipien kärki mureni kummalliseksi sotkuksi, kun kuvaa kroppasi reippaasti. En nyt osaa teknisesti selittää tuota ilmiötä tarkemmin, mutta onneksi ei toistaiseksi ole laajemmin esiintynyt. Jää seurantaan. Vastaavia ilmiöitä on raportoitu muistakin vastaavista järjestelmistä, kun käytetään elektronista suljinta varsinkin nopeilla valotusajoilla.
Ohessa myös yksi R7:lla vastaavasta tilanteesta otettu kuva. Vertailussa huomasin melko nopeasti, ettei R7 kykene yhtä varmaan toimintaan nopeissa tilanteissa kuin R6. Tarkennus karkaa herkästi tai kuva on kokonaan sumea. Toki onnistuneita ruutuja silläkin saa, kuten tuo vihervarpuskuva todistaa.
Toistaiseksi olen testaillut uutta runkoa RF 100-400mm- sekä EF 100-400mm L IS USM II-putkilla. Viikonlopun aikana on tarkoitus kokeilla muitakin objektiiveja ja jos pääsisi käymään jossakin kunnon lintupaikoilla, niin vielä parempi. Nyt lintuja olen kuvaillut pääosin lintulaudalla, jossa koivun ympärillä on runsaasti pientä oksaa, joka tuppaa olemaan haasteellinen tällekin rungolle. Tai sanotaan ehkä paremminkin niin, että tarkennuksen ensilöytäminen on haastavaa, mutta kun tarkennuksen saa lukittua, varmentuu sen pysyminen kohteessa huomattavasti 6D:hen verrattuna.
Objektiivien suhteen olisi nyt kova palo vaihtaa tuo 100-400mm L-putki uuteen RF 100-500mm putkeen, kun epäilen ettei 6D-rungolle ole enää juurikaan käyttöä. Paitsi niissä tilanteissa, joissa akkua pitää säästää. Ja tilanteesta riippuen ei ehkä niissäkään. Canonin cash back-kampanjakin osuisi sopivasti keväälle ja kesälle. Rajalalta kyselin jo vaihtotarjousta 6D-runkoon ja kyseiseen objektiiviin, eikä väliraha mahdoton olisi. Toisaalta jos molemmille löytyisi ostaja suoraan, niin ehkä vielä saisi hieman nipistettyä budjettia. Jos kiinnostusta on tai tiedät jonkun kiinnostuneen, niin pistähän vinkkiä. Erinomaisessa kunnossa molemmat edelleen.
