Kevät kohisi ohitse

Niin se kevät taas kerran sujahti ohitse. Moni asia tuli kuvattua ja enemmän jäi taaskin kuvaamatta ja odottamaan seuraavaa kevättä. Toukokuun alussa pyörähdettiin nuorimmaiseni kanssa Lontoossa ja siellä oli kerrankin aikaa viettää muutama rauhallisempi hetki Hyde Parkissa kuvaten. Kameran virkaa sillä reissulla toimitti Sonyn RX10 IV ja hyvin toimittikin. Kevyttä matkaseuraa, mutta ominaisuuksia enemmän kuin kuvaaja kykeni taas palauttelemaan mieleensä reissun aikana.

Toukokuun helteet jouduttivat varsinkin kasvien kukintaa niin tehokkaasti, että vuokkokuvauksista osa jäi ihan telineisiin. Samoin kävi lintujen kanssa. Puihin kuhahti lehti pikatoimituksena ja linnuilla pesinnät täydessä käynnissä. Hyvän näkyvyyden ja soidinmenojen aika jäi lyhyeksi, mutta onpahan hommia ensi keväällekin. Kieloja sentään ennätin jokusen ruudun tallentaa ja vielä kielo kuitenkin kukkii, joskin kuivumaan päin nekin.

Toukokuun lopussa kotipihan oravat aktivoituivat. Niitä pyörii tässä ainakin 7-8 eri yksilöä, joista yksi odottava emo on hyvin tuttavallinen. Tulee pyytämään ruokaa iholle ja sen myötä myös muut oravat uskaltautuvat lähietäisyydelle, joten kamera on tehnyt töitä ahkeraan. Jopa niin ahkeraan, että R6:ssa pyörähti ensimmäinen kymppitonni rikki siinäkin. Jos seiskassa meni vajaa vuosi samaan pisteeseen, niin kutosella ei tainnut mennä kolmeakaan kuukautta.

Mutta ei se seiskakaan toimettomana ole ollut. Olen sillä pyöritellyt kevään makrokuvauksia ihan kiitettävästi. Päädyin hankkimaan Canonin EF 100mm F2.8 macro-putken hajonneen Sigman 150mm tilalle ja objektiivi on yllättänyt positiivisesti. Pallottelin tämän ja uuden vastaavan RF-lasin kanssa hyvän tovin, mutta lopulta budjettiratkaisu voitti. Hyvänä kaverina sille on ollut syntymäpäivälahjaksi saatu Godoxin rengassalama, jonka kanssa on tullut harjoiteltua valotustakin ihan uudella innolla. Varsin karvalakkimallihan se on, mutta asiansa näin harjoitusvaiheessa ajaa.

Tämän viikon loppupuolella on vihdoin aika suunnata kauan odotetulle kojukuvausreissulle. Odotukset on kovat, joten toivottavasti ei tule ihan hukkareissu. Toisaalta myös vähän jännittää, että mitä kaikkea moisella reissulla tulee vastaan, pärjääkö kalustolla, jääkö jotakin kotia, sataako koko reissun ja ennen kaikkea, miten ihmeessä sitä jaksaa valvoa koko yön, vaikka keli ja luonto tarjoaisivat parastaan?! 😉